Iänikuinen lemppari: @angelicablick on ollut mun "girlcrush" niin kauan kuin muistan. Lueskelen myös hänen blogiaan, mutta siis voi vitsit tässä mimmissä on sitä jotain. Matkustus ja muotipainotteinen instagram on todellakin mun makuun. Angelican rohkea tapa meikata ja laittaa hiuksia on tosi jees! Jotenki näistä kuvista tulee niin hyvälle tuulelle. Angelican ja Andrén yhteiskuvista välittyy rakkaus, mutta ei millään mauttomalla tavalla. 

Suomalainen: @johannapiispa sopisi myös mun kohdalla kategoriaan "tulokas", koska aloin seuraamaan häntä noin muutama kuukausi takaperin. Hän on myöskin varmasti ainut oikeasti mua inspiroiva brunette. Jostain syystä mun lempparit ovat aina blondeja. Ehkä yhdistän oman tyylini parhaiten heihin. Johannan kuvat on ihanan simppeleitä, mutta kauniita. Koko hänen feedi on niin upea. Kuvat sointuu toisiinsa täydellisesti. Huvittaa, että mulla on melkein samanlainen kuva kuin alimman rivin keskimmäinen, omassa instagramissani. No eiköhän aika monella ole myös kuva Helsingin "isosta kirkosta", kuten myös Johannalla. Suomalaisissa instagrameissa on erityisen inspiroivaa se, että sulla on mahdollisuus toteuttaa ja ottaa mallia helpommin. 

Mies: @andreaswijk omaa sellaisen tyylin, joka inspiroi myös mua naisena todella paljon. Mä seuraan ihan yhtälailla miespuolisia instagrammaajia kuin naispuolisiakin. Andreaksen kuvista tulee jotenkin aina vaan sellainen "wow" -fiilis. 

Matkustus: @iamgalla vie matkustelun tittelin. Mulla nousee matkakuume aina hänen kuvistaan. En vaan voi käsittää, kuinka taitavasti kuvat ovat otettu. 

Lemppari: @claartjerose on ollut nyt vähän aikaa instagrammaaja, josta pidän eniten. Koko profiilista ei löydy varmaankaan kuvaa, josta en olisi tykännyt, siitä lähtien, kun aloin häntä seuraamaan. Tuo pieni ja siro nuori nainen inspiroi mua ihan kaikella tavalla. Hän tuli minulla ensimmäisenä mieleen, kun päätin tehdä tällaisen postauksen. 

Muita: Inspiroivia tilejä ovat myös @tashoakley, @jannid ja @mettiforssel. Ne ovatkin varmasti kaikille tuttuja. Kavereistani inspiroivin on @lllatee, joka on ollut mun kaveri kolmosluokalta saakka. 

Nämä ovat mun ehdottomia suosikkeja. Koen instagramin olevan edelleen vain instagram, enkä ota sen enempää "stressiä" siitä: ketä seuraan, mitä lisään, onko hyvä muokkaus jne. Kuitenkin sen vähintään kerran päivässä selaan, joten on tärkeää, että saan sieltä enemmän positiivisia fiiliksiä kuin niitä negatiivisia. Mun instagramia voitte käydä vilkuilemassa, jos siltä tuntuu (@maijaviola)!

Mitä tykkäsitte postauksesta? Onko teillä kenties samoja lemppareita?

Minua alkoi kutkuttamaan ajatus iänikuisesta merkkilaukusta vähän yli vuosi takaperin. Voi kyllä olen antanut mielipiteeni  Michael Korsista ja saanut ensikosketukseni merkkilaukkuun Ted Bakeriltä. Muodin rakastajana halusin jotain enemmän. Laukun, joka kestää aikuisikääni saakka tuoden itselleni itsevarmuutta. Laukun, jonka voin antaa tyttärelleni perintönä kuin uutena. Laukun, jonka voin tulevaisuudessa myydä hankkiakseni uuden. 

Mietin monien merkkien väliltä, mutta mielessäni pyöri oikeastaan Saint Laurent ja Chanel. En ole ikinä ollut "Louis Vuitton tyttö", vaikka pidän joistain heidän laukuistaan. Päädyin parhaaseen mahdolliseen valintaan - kyllä, olen edelleen sitä mieltä. Laukku on hyvin jämäkkää nahkaa (calfskin). Tiedän myös, että laukun ketju tulee kestämään, sillä se painaa järkyttävän paljon ja pientäkään lommoa/naarmua/kulumaa ei ole nähtävissä. 

Tätä laukkua en rohdi käyttää yöelämässä. Menen sitten kaupungille, illalliselle, muutamille drinkeille, kahville tai vaikka urheilua katsomaan se roikkuu olallani. Kovassa käytössä tämä siis on. Olen enemmänkin vanhempana tullut kuluttajana sellaiseksi "less is more" -tyypiksi. Olenkin aikaisemmin puhunut siitä, kuinka minulla voi tulla jopa huono omatunto yhden kymmenen euron paidan ostamisesta, erityisesti jos se on tekokuitua. En ole ikinä ymmärtänyt niitä, jotka menee sekaisin Primarkista. 

Tiedän, että yli tuhat euroa on iso raha. Sinne se meni, YSL:n liikkeeseen Pariisin Avenue Montaignella. Ehdottomasti itse halusin kokemuksen irti laukun ostamisesta, mutta nettikaupoista saa todella turvallisesti unelmalaukkunsa ostettua. Seurailen jatkuvasti Net-A-Porterin ja mytheresa.com:n valikoimaa. Ehdottomasti, jos miettii jonkin iänikuisen laukun ostoa, sitä tulee miettiä jonkin aikaa. Tutustu kaikkiin eri nahkalaatuihin, väreihin ja yksityiskohtiin. Muista, että sen tulisi näyttää myös siltä, että voisit kuvitella sen itselläsi käytössä vielä parinkin kymmenen vuoden päästä. Laadukkaita laukkuja löytyy myös käytettynä ja ne ovat todella hyvässä kunnossa. Itse en ole kuitenkaan huomannut merkittävää hintaeroa käytetyn ja uuden välillä, joten päädyin ostamaan uuden. Suomessa kysyntä koko ajan lisääntyy vastaavanlaisten laukkujen perään, joten eiköhän mekin saada niitä pikkuhiljaa markkinoille lisää. 

Tiedän, että kyseinen laukku näkyy jokaisissa asukuvissa täällä blogin puolella ja instagramissakin se on päässyt esiintymään. Tottakai mä käytän laukkua, josta olen maksanut niin paljon, että pelotti äidille kertoa, jokaisessa mahdollisessa hetkessä. 

KUVAT WE <3 IT

Niin kuin voitte jo otsikosta päätellä: Mä lähden Balille helmikuun lopussa ja oon maaliskuun puoleen väliin saakka siellä. Lennot jännittää ihan hirmuisesti, koska kokonaisuudessaan ne on niin pitkät. Oon lentänyt aikaisemmin korkeintaan 14 tuntia. Paluumatkan 35 tuntia on jo vähän next level. :-D 10 tuntia Hong Kongissa ei houkuttele, mutta reissufiilis päälle ja menoksi. 

Olemme miettineet yöpymispaikaksi jotain Kutan lähellä sijaitsevaa paikkaa, josta on lyhyt matka keskustaan, mutta myös lyhyt matka jollekin rauhallisemmalle rannalle. Onko kellään siellä mitään ehdotuksia? Ihanaa, kun siellä välimatkat ovat niin lyhyet, että näkee helposti kaiken mitä haluaa siinä kahden/kolmen viikon aikana. Ainakin majoitus olisi tarkoitus olla lähellä rantaa ja sitten maaseuduille ja vuoristoon tekisimme sellaisia päiväreissuja! En malttaisi millään odottaa, että pääsen suihkuttelemaan vesiputouksen alle ja syömään aamupalaksi hedelmiä ja juomaan juuri puristettuja mehuja. 

Muistatte varmasti, kuinka valitin pari postausta taaksepäin matkakuumeestani. Nyt se on saatu tyydytettyä. Vielä jännittävämpää on, että lähden reissuun mulle hyvin uuden ihanan kaverin kanssa. Saa nähdä mitä siitä tulee. :-D Vaikka kuinka yritämme kaverini kanssa etsiä ja kysellä parhaat mahdolliset vinkit reissuun, niin teidän vinkit olisi todella arvokkaita. 

Kaikki ehdotukset ovat tervetulleita: Missä syödä, missä yöpyä ja mitä aktiviteetteja?

Vaikka kuinka olen jo innoissani vuodesta 2017, halusin edellisen postauksen myötä palata mun viime vuoden parhaisiin hetkiin. Oli hyviä viikkoja ja reissuja, mutta hetket tarkoittavat mielestäni lyhyempää ajanjaksoa. Silloin syntyy tunne, jolloin on äärimmäisen onnellinen. Mun vuoden 2016 parhaat hetket olivat illallinen Gaijinissa, auringonlaskun katsominen Pariisin riemukaarella, rapujuhlat sekä uuden vuoden aatto. 

Parhaimpia hetkiä ei saa ikuistettua kameralle. Toki mulla on valokuvia puhelimessa mm Gaijinin tarjoiluista, Pariisin auringonlaskusta, rapujuhlien koristeista sekä uv:n raketeista. Kuitenkin se tunne ja hetki kokonaisuutena jää vain meidän mieleemme, eikä se välity samalla tavalla valokuvista.  Mulla on edelleen rapujuhlista jäänyt mieleen se tunne, mikä mulla syntyi, kun ravut oli syöty ja ainoastaan nautimme toistemme seurasta. Kyseisenä iltana oli myös aivan mieletön auringonlasku, jota oli ihanaa katsella. Noihin hetkiin haluaa vaan pysähtyä ja nauttia siitä niin pitkään kuin mahdollista. 

Rapujuhlissa mulla oli päällä mun koko vuoden tyylikkäin asu. Kokonaisuutena se menee mulla edelleenkin. Odotan kyllä kesää, että pääsen pistämään nuo maailman söpöimmät purkkarit jalkaan. Minua kirpaisee nähdä kuvissa tuo maailman ihanin raitatakki, jonka satuin hävittämään syksyllä. Itken edelleen sen perään. Nämä kuvat on mun mielestä aivan ihania! Poikaystävä oli poistamassa näitä koneelta, kunnes huusin "STOP!" ja sanoin, että haluan jakaa vielä jotain näistä. Pääsette rapujuhla -postaukseen tästä. Siellä on lisää kuvia! 

Mukavaa loppiaista! Kaikki me suomalaiset olemme huomanneet ihanan talvisen sään. Keskiviikkona menin koiran kanssa lenkille, mutta enhän siellä voinut kauaa olla, koska pian en tuntenut sormiani ja varpaitani. Kaikesta huolimatta ulkona on niin kaunista! Voisin vain tuijottaa ulos koko päivän (tai no sen aikaa, kun aurinko paistaa eli jonkun 6 tuntia). Loppiaisaamuna oli tarkoitus mennä katsomaan sotaelokuva "Hacksaw Ridge". Finnkino on laittanut sen pyörimään niin ihaniin aikoihin, että heti herättyään on mentävä suoraan aamupalapoppareille.

Koska me olisimme joutuneet kiirehtimään sinne, päätimme viettää aamun rauhallisemmin ja mennä kahville Tampereen Torniin. Kaikki paikalliset varmasti tietävät paikan. Moro Sky Bar on aivan täynnä viikonloppuiltaisin. Kesällä siellä on todella upeat ulkotilat. Kuitenkin näin kahdenkymmenen asteen pakkaskeleillä sinne ei viitsi mennä kuin vilkaisemaan maisemia. Jotta talvella saisi kaiken irti paikasta, kannattaakin mennä ihan vain kahville aamulla/aamupäivällä, ja nauttia viinit viikonloppuiltoina jossain muualla. Toki arki-iltoina tilaa voi löytyäkin. Odotan niin paljon kesää ja erityisesti kesäiltoja, jotta kyseiseen paikkaan pääsisi myös juomaan drinkkejä ja katselemaan auringonlaskua. Tämä onkin mun ihan lemppari kahvila/baari täällä Tampereella. 

Mulla lähtee käyntiin viimeiset lomapäivät ennen Turkuun paluuta. Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä ainakin sinne elokuviin (ehkä nyt tänään illalla) ja ehkä sunnuntaina ravintola Masun brunssille. Elämä tuo tullessaan vaikka ja mitä, sillä Austraalian kanssa näyttää todella huonolta. Lähdön olisi pitänyt tapahtua jo, jotta tentit ei iskisi liian lähelle. Toisaalta ainahan voi mennä uusintoihin. Mun on vaan ihan oikeasti päästävä ulkomaille ja pian. Menen mä sitten parhaan kaverin luokse Austraaliaan, jos se vaan onnistuisi, tai sitten kaverin/poikaystävän/äitin kanssa Balille, Amerikkaan tai Espanjaan, maaliskuuhun mennessä ainakin pitää olla jokin matka varattuna.

Mulla lähti Lahdesta mukaan ne vanhat kemian ja fysiikan kirjat. Pääsykokeisiin valmistautuminen alkaa. Ajatus ahistaa. Ei se lukeminen, mutta kaikki ne ajatukset, mitä päähäni putkahtaa lääkiksen yms kanssa. Ei paineita. :-D JEP!! Kaikkeen tähän pitäisi sovittaa labrat, tentit, koulu, kaverit ja poikaystävän näkeminen. Tottakai mä tarvitsen nyt niitä paineen lievittäjiä eli liikunta, matka, poikaystävä ja kaverit. Mun on pakko päästä reissuun, pakko!

Red coat, shirt and shoes - ZARA

Trousers - MANGO

Earrings and rings - H&M

Bag - Saint Laurent

Ihanaa uutta vuotta 2017! <3 Mun uuteen vuoteen kuului ihan törkeen hyvää ruokaa ja juomaa. Seura oli mitä parhain! Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa poikaystävän perhettä. Meillä ei oikeastaan ollut suunnitelmia aattoillalle. Minä mietin mielessäni, että olisi kivaa mennä Helsinkiin katsomaan ilotulituksia ja Suomi100-konserttia. Uuden vuoden päivälle katselin brunssipaikkoja. Mikään näistä ei toteutunut ja hyvä niin. Oli ihan mieletöntä. Ehkä se ei voita meidän vuodentakaista uutta vuotta Lontoossa, mutta sen jälkeen se tulee heti perässä. 

Mä pukeuduin näin aattona. Olen odottanut tämän ihanan zaran takin tulemista alennukseen ja tietenkin olin tiistaina heti klo 10 jälkeen hakemassa sen henkarista. Muuta en sitten löytänytkään ja hyvä niin. Tää on saanut jopa enemmän kehuja kuin se minun Ted Bakerin ihanuus. Väri kyllä herättää huomiota ja mäkin saan jotain väriä minun pukeutumiseeni. Malli on mielestäni ihanan tavallinen tämän räikeän värin rinnalle. 

Mun vuosi 2016 oli aivan ihana. Aloitin sen Lontoossa. Keväällä luin pääsykokeisiin ja suuren uurastuksen jälkeen lähdin Pariisiin. Ostin mun unelmalaukun. Pääsin töihin mahtavimpaan kesätyöpaikkaan ikinä ihan Helsingin keskustaan. Itkin kuitenkin lääkiksen tuloksia ja tajusin olevani ihan hukassa tulevaisuuden suhteen. Pidimme perinteiset kesäjuhlat. Syksy aiheutti mulle suurta stressiä koulussa. Ennen joulua tutustuin Tampereeseen ja päätin hakevani sinne kouluun keväällä. Mulla oli myös paljon yhteistä aikaa poikaystävän kanssa. Mä ainakin odotan innolla vuoden 2017 seikkailuja. Jos kerran vuosi vaihtui näin ihanasti, uskon tulevan vuoden olevan yhtä ihana ellei parempi. Mulla ei juuri uuden vuoden lupauksia ole ikinä tullut tehtyä, mutta toivon ainakin tulevalta vuodelta, että olen itselleni armollisempi. :-)

Miten teidän uusi vuosi pääsi vaihtumaan? 

Miltä asu näyttää teidän silmäänne?